



Toinen postaus heti perään 🙂 Meillä on Lucan kanssa todella ainutlaatuinen ja vahva suhde. Äitinä oleminen on aina ollut selkeä unelma nuoresta saakka. Tuntuu hienolta olla äiti ja seurata oman lapsen kasvua ja kehitystä. Meillä on kotona aina ollut tärkeää se, että on voinut puhua kaikesta. Vaikka kyseessä on lapsi, ei häntä tarvitse aliarvioida, sillä lapset ovat yllättävän fiksuja ja ymmärtävät asioita, kun heille vain osaa ne oikealla tavalla kertoa. Haluan olla avoin ja rehellinen pojalleni, vaikka jotkut asiat olisivatkin vaikeita ymmärtää.
Seuraan tarkasti Lucan mielenkiinnon kohteita ja haluan antaa hänelle vapauden toteuttaa itseään. Tällä hetkellä hän on äärimmäisen kiinnostunut pianonsoitosta, jota olen ilolla seurannut vierestä. Syyrian tilanne ja politiikka ovat edelleen kuumia puheenaiheita ja siis kysymyksiä tulee laidasta laitaan aiheesta kuin aiheesta, eikä minulla ole aina vastauksia. Onneksi on google 😀 Luca on sellainen seuramies ja välillä minua harmittaa, että hän viettää niin paljon aikaa vain minun kanssani kahdestaan. Hänelle sopisi iso perhe! Hän tykkää kovasti auttaa myös ruoanlaitossa, ja oli eilen tehnyt minulle ihan itse smoothien, kun tulin kotiin duunimatkalta. Kaveri on nopea oppimaan ja hänellä on hemmetin hyvä muisti.
Lucalla on onneksi paljon dagiskavereita ja naapureita, joiden kanssa hän tykkää viettää aikaa. Hän lähtee mielellään ja oma-aloitteisesti myös pihalle leikkimään, joka on hyvä asia! Kotona kun on varmaan liian hiljaista kahdestaan mun kanssa 😀 Liikuttavaa on se, kun hänen kaverinsa tulevat pyytämään häntä leikkimään ovelta niin kuin ennen vanhaan oli aina tapana. En halua, että Luca viettää liikaa aikaa koneen tai puhelimen ääressä, vaan ihan tavalliset askareet ja leikit on niitä, joista Luca nauttii. Teknologia menee eteenpäin niin nopeaa, että on välillä vaikeaa pysyä itsekään perässä. Luca tietää varmasti minua paremmin esimerkiksi puhelimista, jotka ovat hänen intohimonsa. Koitetaan kuitenkin television ja lastenohjelmien kohdalla katsoa niitä yhdessä, ettei ruudun tuijottelu olisi niin passiivista. Olen muuten miettinyt usein sitä miten paljon kaikki lastenohjelmat on muuttunu siitä, kun itse olin pieni. Oletteko kanssani samaa mieltä siitä, että vanhat kunnon piirretyt olivat ennen paljon aidompia ja sielukkaampia, kun nykyajan animaatiot, jotka tehdään kaikki koneella?
Ainii..huvittavaa on muuten se, kun Lucan ”tyttöystävä” soittaa kello seitsemän aamulla. Pitäisikö tässä olla jo huolissaan… ?
Ei minulla nyt ollut varsinaisesti asiaa tätä kirjoittaessa. Olen kuitenkin viime aikoina miettinyt äitiyttä jonkun verran, niin teki sen takia mieli kirjoittaa Lucasta. Ollaan hyvä tiimi!
Leivottiin tänä iltana pikasämpylöitä ja hetki sitten sängyssä Luca kysyi minulta, että mamma, aiotko syödä puuroa huomenna aamulla. Vastaan etten tiedä vielä. Hän sanoo, että nyt pitäisi kyllä tietää, kun hänellä olisi semmonen juttu. No mä vastaan, että ei välttämättä syödä puuroa huomenna, kun meillä on näitä sämpylöitä. Sit hän sanoo, että hyvä, koska haluan tuoda sinulle aamupalan sänkyyn <3 En kestä! Älskar dig Luca!
Kauniita unia sinne!
4 Responses
Ihana asu! Olet kyllä super tyylikäs. Muistatko noiden Levisten tarkkaa mallia??
Kiitos Iina <3 Mun pitää checkaa malli sulle himassa.
Moi! Ihana tyyli <3 Mikä leviksen farkkumalli on kyseessä?
Sä olet kyllä niin täydellinen tyyli-inspis! Ihana asu.