PERHEET SAFKAA

Heittäydyin suihkun raikkaana tähän sängylle kirjoittaa viikonlopun kuulumisia teille. Vaikka vähän väsyttää eilisen juhlimisen jälkeen, on olo silti levollinen ja valmis uuteen viikkoon. Moni tekijä on tehnyt viikonlopustani mahtavan. Tässä muutamia asioita:

• Puhdas koti. Oli ihana astua Lucan kanssa täysin puhtaaseen kotiin työpäivän jälkeen. Täällä käy satunnaisesti siivooja. Ulkoistan suursiivouksen mielelläni jollekkin paremmin osaavalle
• Naapurit. Ihana kun on naapureita, joilla saman ikäinen lapsi ja joiden kanssa voi viettää aikaa. Ollaan Martinan kanssa melkein seinänaapureita, niin voidaan sukkasiltaan ravata toistemme luona
• Perjantain pizza ja koti-ilta
• Aikainen herätys lauantaina
• Viikonlopun hitaat aamupalatuokiot Lucan kanssa
• Jalkapallo treeneihin ajaminen auringon paisteessa
• Lounas hyvässä seurassa
• Ystäväni kolmekymppiset

Viikonlopun kohokohta meille ja varsinkin Lucalle taisi kuitenkin olla eilinen Perheet safkaa -tapahtuma. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa eilen 13 eri ravintoloissa ja ideana oli tosiaan lapsiystävällistä ruokailua ravintoloissa. Olin varannut pöydän etukäteen ja hyvä niin, sillä emme tosiaankaan olleet Ravintolan Teatterin ainoat asiakkaat.

Käymme jonkun verran ulkona syömässä ja pöytätavat ollaan opeteltu jo ihan pienestä saakka. Sveitsissä ei katsottu pahalla, kun astuin vaunujen kanssa sisälle täpötäyteen ravintolaan, vaan siellä vastaanotto ja asiakkaiden katseet olivat useimmiten lämpimiä ja vastaanottavaisia. Usein lapsille löytyi myös jotain puuhailtavaa tai pieni leikkinurkkaus. Kun pöytätavat ovat hallussa, on lapsen helpompi antaa ruokarauhaa myös muille. Kannattaa siis kiinnittää huomiota tähän jo alusta saakka ja myös aina pitää kiinni tavoista. Ennen ruokailua pestään aina kädet, ruoasta ja tarjoilusta kiitetään ja syödään pöydän ääressä. Lucan ikäinen voi jo olla mukana ruokavalmisteluissa ja sitä me harrastetaan kotona jonkin verran. Hän tykkää auttaa esim kattamalla pöydän ja myös se motivoi häntä syömään paremmin. Toinen tärkeä asia on yhdessä ruokapöydän äärellä istuminen ja syöminen ajan kanssa. Haluan opettaa Lucalle myös ravintolassa syömisen kulttuurin, enkä tarkoita nyt mitään fiinimpää ravintolakäyttäytymistä, vaan ihan tavallista ulkona syömistä. Luca tykkää käydä ravintoloissa ja hänen kanssa onkin mukava käydä.

Eilen Ravintola Teatterissa lapsia oli huomioitu puuhakirjoilla ja skidit pääsivät keittiön puolelle loihtimaan itselleensä oman jätskiannoksen kokkihattu päässä. Jätskimestarina oleminen oli niin jännää, että siitä on puhuttu vielä tänään. Pitää muistaa kuinka suuria asioita nämä voivat olla näille pienille. Ihan mahtavaa, että tällainen päivä järjestettiin Helsingin ravintoloissa.

Millainen on sinun mielestäsi perheystävällinen ravintola?