





Saatiin eilen meidän kotiin erityisvieras aaton aatoksi, kun pieni chihu Yatzy asteli olohuoneeseemme. En olekaan aikaisemmin kirjoittanut tänne eläimistä, mutta pidän kyllä paljon koirista. Olen enemmän koira- kuin kissaihminen. Meillä ei ole koskaan lapsuudessa ollut lemmikkejä, sillä äidilläni on astma. En siis koskaan saanut koiraa, mutta minulla oli kyllä kultakala, jonka nimi oli Helmi ? Vaikka halusin hirveästi akvaarion ja kaloja, niin äiti oli se, joka hoiti kaiken siivouksen ja ruokinnan.
Luca puhuu koko ajan, että haluaisi koiran. Lemmikki olisi ihana lisäys perheeseen, mutta on siinä sitten hommaakin. Ehkä sit kun Luca on sen ikäinen, että voi itse hoitaa ja ulkoiluttaa koiraa. Jouluvieraamme toi hyvän tunnelman tänne kämppään ja se istui sylissä rapsuteltavana koko illan. Yatzy on todella suloinen 4-vuotias narttukoira, joka on luonteeltaan rauhallinen ja kiltti. Olen aina tykännyt pienistä koirista niin kuin juuri chihuista ja pomeranioista. Mutta vuosien saatossa on tullut vastaan sen verran mahtavia tapauksia, että kyllä se on luonne, joka merkitsee eniten eikä niinkään rotu. Koiran koolla ei ole niin suurta merkitystä, kunhan se viihtyy hyvin kaupungissa ja voisi olla Lucan kaverina. Lemmikin ottamisessa on iso vastuu, ja sen ottamista kannattaa harkita tarkkaan, vaikka koirakuume nousisikin. Heheh.
Otettiin Yatzin kanssa muutamia yhteiskuvia. Koirien rapsuttaminen on niin terapeuttista, ja uskon, että tämä toinenkin nautti kovasti, koska piti silmiä kiinni koko ajan. Eikö ollakin hyvä parivaljakko? 🙂 Yleensä vieraiden koirien kanssa saatan arastella ja hartiani nousevat korviin asti, vaikka koittaisin ottaa rennosti. Koirat kyllä aistivat tämän, jonka takia ne eivät välttämättä tule helposti lähelle. Oli kiva huomata, että on todella tapauskohtaista se minkälainen suhde koiran kanssa on.
Päälläni on muuten satiininen oloasu, joka on ostettu viime vuonna Jenkeistä. Sopii tosi hyvin näin joulun aikaan käytettäväksi, kun se on niin rento ja mukava päällä. Käytän tätä muutenkin todella paljon kotona, mutta se sopisi yhtä hyvin myös arkikäyttöön esimerkiksi kaupungille. Nykyään pyjamatyylisiä vaatteita ja settejä näkyy tosi paljon joka puolella. Kaulakorun esittelinkin jo eilen Instagramissa. Se on joululahja Lucalta, sillä hän teki sen alusta asti ihan itse. Liikuttavaa oli se, että Luca oli valinnut vain mustia strasseja koruun, kun tietää, että tykkään niistä eniten.
Luca nukkuu vielä, joten istun sohvalla ja katselen yksin joulupukin kuumaa linjaa 😀 Ollaan kohta lähdössä joulupuurolle isosiskoni luokse ja sen jälkeen aaton viettoon vanhemmilleni Riihimäelle. Luca odottaa jo kovasti pakettien avaamista ja joulupukkia, joka on tulossa jossain vaiheessa käymään. Äiti täyttää tänään myös 50 vuotta, joten meillä on vähän erilainen ja todella juhlava jouluaatto tulossa!
Tunnelmallista joulua rakkaat <3
4 Responses
Ihana asu! Olet kyllä super tyylikäs. Muistatko noiden Levisten tarkkaa mallia??
Kiitos Iina <3 Mun pitää checkaa malli sulle himassa.
Moi! Ihana tyyli <3 Mikä leviksen farkkumalli on kyseessä?
Sä olet kyllä niin täydellinen tyyli-inspis! Ihana asu.