KUVAT SARASONILA
KUVAT
Vihdoin se aurinko näyttäytyi! Upea päivä tänään! Koko joululoman on ollut enemmän tai vähemmän pimeää ja märkää. Ikkunoista pilkotti iloinen aurinko. Yhtä iloinen ja täydellinen kun meidän aamulla paistetut kananmunat 🙂
Huomasin heti meidän poppoosta, kuinka mieliala koheni aamulenkillä pakkasesta huolimatta. Tänään lähdimme hyvissä ajoin liikkeelle kohti keskuskirjastoa Oodia. Kun on jotain kivaa mitä odottaa, niin ei aikaiset herätykset lomalla haittaa, varsinkin kun on saanut löhöillä ja laiskotella niin paljon kun tahtoo. Ja hitto vie on tehnyt hyvää. Harvoin sanon kenellekkään, että tarvitsen lomaa työstäni, mutta nyt loppuvuodesta olin aika loppu ja olin loman tarpeessa. Otin tauon kuvaamisesta, blogin ja somen päivittämisestä. Tekstiä ei myöskään kannata väkisellä vääntää.
Loma on hedelmällistä aikaa pysähtyä ja miettiä niinkin tylsää aihetta, kuin omaa elämäänsä. Ei vaan, oma elämä on tärkein asia ja vain sinä itse olet vastuussa elämästäsi ja onnellisuudestasi. Tässä pohdiskelussa olen onnistunut hyvin. Herkemmällä ihmisellä, kuten minulla saattaa tunteet nousta rajusti pintaan, kun hengähtää ja antaa tunteille täyden vallan. Minulle tulee tasaisin väliajoin täysromahdus ja itken kaikesta. Siis ihan kaikesta. Monesti myös sellaisista aiheista, jotka ei millään tavalla liity itseeni. Nyt kun on ollut näitä surullisempia aiheita joulun alla, kuten Arabiarannan surma, niin olen oireillut tosi paljon. Ihan kun keräisin muiden ahdistukset itselleni. Ja sit valvon yöt sängyssä pyörien ja miettien kaikkea.
Lomaan on kuitenkin pääosin mahtunut naurua ja laatuaikaa perheen kanssa. Meillä on melkein joka ilta ollut vieraita ja koti täynnä elämää. Ollaan pelailtu, uitu, naurettu niin paljon yhdessä, käyty pulkkamäessä ainakin joka toinen päivä ja tänään myös luistelemassa. Jäälle pääseminen on aina yhtä vapauttava tunne. Kova vauhti, hypyt ja piruetit tuo vahvasti mieleen kauniin lapsuuden. Jos olisin ollut lomani alussa, niin olisin päräyttänyt muutaman kyyneleen varmaan tästäkin 😀 mutta onneksi mieli on jo tasapainoisempi, eikä ihan kaikesta tee mieli pillittää.
Aamulla tosiaan suuntasimme kaupungille ja Oodiin, josta kerron myöhemmin lisää. Puhalsin kävellessä höyryrinkuloita ja kauhistelin teinejä, jotka seisoivat rautatieaseman edustalla röökillä nilkat ja vyötäröt paljaina. Nostin kaulahuiviani vielä korkeammalle ja mietin kuinka mukavat oltavat itselläni oli paksussa Canada Goosessa, merinovillahousuissani ja villasukissani. Itsekkin olen joskus ollut teini ja muistan elävästi vielä sen yhden uuden vuoden kun oli pakko vetää farkkutakki päälle ja sinnitellä – 20 pakkassäällä, vain koska halusi olla cool, vaikka olikin kaukana cooliudesta. HYI!
Auringonvalo ja yhdessätekeminen sai meidän kaikkien posket punoittamaan ja mielen pysymään virkeänä koko päivän! Nyt saunaan ja nukkumaan! Öitä!
XX DIDEM
8 Responses
…ilman kypärää hiukset liehuen. Top gun/ Tom Cruise-meiningillä, tykkään! Sulla on viime aikoina ollut jotenkin ihan erityisen raikkaita kuvia! 🙂
http://www.lily.fi/blogit/ericak
Joo joooo…just noin :)))
Ihanaa, kiiitos.
Aurinkoista päivää!
Ihanat kuvat!
Oletko kokenut “äitipiireissä” sellaista inhottavaa ignooraamista tai nenänvartta pitkin katsomista?
Mulla on just sellainen kokemus juuri nyt, aivan käsittämätöntä minkälaisia jotkut äidit (naiset) ovat, en ymmärrä yhtään miksi Suomessa äitiys on sellaista kuppikunta meinikiä.
En kyllä oikeastaan ole. Päiväkodin ilmapiiri vanhempien kesken on ollut mieluisa ja muutenkin ehkä sit ollut tuuria näissä asioissa. Sveitsissä itseasiassa koin lapsellista ja typerää käytöstä muiden lasten vanhemmilta. Se tapahtui suomalaisten muskarissa. Olin ylivoimaisesti nuorin äiti ja siellä oli sellainen ahdistava ilmapiiri (katotaan nenänvartta pitkin) . Muskar jäi pariksi kerraksi, koska ei vaan ollut fiilistä käydä. Mä käyn siellä lapsen takia, en juoruilemassa/dissaamassa muita (mitä ne myös teki).
Olen kyllä ihminen, joka ei liikaa jaksa keskittyä muiden huonoon käytökseen. Sanon kyllä mielipiteeni, jos koen että mua kohdellaan huonosti.
Pitää myös mainita, että hirveesti en ole liikkunut/liiku äitipiireissä.
Ikävää, jos sulla on noin. 🙁 Ilmeneekö se just jossain äiti-lapsi ryhmissä?
Aurinkoista päivää ja tsemppii <3
I hear you sister. Ja aivan käsittämättömän upeita kuvia viime aikoina. Love them all.
Booom sister! 😉 Kiiitos!!
Oon tosi ilonen, että sulla on nyt ollut jo useassa postauksessa ammattivalokuvaajan kuvia, sillä näissä tulee esille hehkuva kauneutesi parhaalla tavalla! Toki pidän myös niistä itse otetuista kännykkäkuvista, ja niistä omista kamerakuvista koska niistäkin välittyy omanlainen uniikki tunnelma, mutta juuri tällaisia kuvia sinusta henkilönä olen kaivannut blogiisi, sillä olet erittäin kuvauksellinen.
Olisi kiva nähdä kuvia sinusta myös hempeissä ja vaaleissa sävyissä/ympäristössä näiden vahvasti asennetta sisältävien kuvien rinnalla (jos saa antaa toivetta :D) pidän myös näistä, mutta ihan mielenkiintoista olisi nähdä täysin erilaisessa ympäristössä.
Kaunista ja raikasta kevättä kaunotar!
Ihana ihana ihana kommentti. Kiitos! Lähetin tämän myös Janitalle. Hän, joka on se suurin syy upeille kuvilleni. Hänkin ilahtui. <3
Kaunista ja raikasta kevättä sinulle myös!
Hempeitä värejä ja kuosia kyllä tulossa! Kesälllä näen itseni pomppivan kukkaismekossa niityillä. Joo, mut siis laitan korvan taakse toiveesi. Hyvä onkin saada vaihtelua, ettei aina ole raffi meininki.