Photos by Kristiina Ketonen
Taas on se aika vuodesta kun kaupat täyttyy erilaisista joululahjatarjouksista ja stressaantuneista lahjojen metsästävistä asiakkaista. Joululahjoja on mukava antaa ja saada, mutta ne aiheuttavat meissä välillä stressiä ja turhaa jännitystä. Mitä antaa ihmiselle, jolla on kaikkea? Tiedän mitä tulen saamaan, mitä minä annan vastalahjaksi? Kenelle antaa ja kenelle ei? Mitä antaa sellaiselle, jolla ei välttämättä ole varaa ja saa vain turhia paineita siitä mitä antaa vastalahjaksi? Onko pakko antaa vastalahja? Miksi lahjoja annetaan ja mitä on lahja puhtaimmillaan?
Lahjojen antamisen ja vastaanottamisen merkitys ulottuu tästä päivästä historiaan saakka. Esimerkiksi Antiikin Kreikan arkaiisissa kulttuureissa merkittävään rooliin nousi se, kuka kykeni antamaan niin paljon, ettei toinen kyennyt vastaamaan tällaiseen ”hyväntekeväisyyteen”. Tällä tavoin saavutettiin sosiaalisesti korkeampi asema. Pahimmillaan menetelmä johti kierteeseen ja samaan aikaan ongelmiin. Missään nimessä ei saanut joutua alempaan sosiaaliseen asemaan. Tällainen talousjärjestelmä perustuu lahjojen antamiselle, mutta myös sille, että jokainen on velvollinen hyvittää saatu lahja.
Millainen merkitys lahjoilla on markkinataloudessamme tänä päivänä? Tietenkin iso merkitys. Ilmaiset tuotelahjat, näytepakkaukset, ruokakaupoissa uuden jätskin maistaminen ja siihen päälle myyntimiehen loistava myyntipuhe, miksi tämä jäätelö kannattaisi ostaa just nyt. Minulla ainakin syntyy paine tuollaisessa tilanteessa ja helposti ostan sen jäätelön, jota en edes oikeasti halua. Vastavuoroisuuden periaate istuu siis syvällä luonnossamme. Meille tulee tarve hyvittää saamamme “lahja” ostamalla myytävä tuote, jotta tilanteesta pääsee pois mahdollisimman nopeasti, tuntematta syyllisyyttä.
Materian sijaan voi myös antaa aikaa, joka tuntuu olevan monilla kortilla tänäpäivänä. Näin aikuisena, yhteinen ajanvietto hyvän ystävän tai siskojen kesken on luultavasti paljon antoisampaa, kuin lahjojen vaihtaminen. Tännä vuonna ollaankin sovittu, ettei siskojen kesken vaihdeta lahjoja, vaan lyödään lukkoon treffit ja vaihdetaan kuulumisia, ajatuksia ja nautitaan siitä hetkestä.
Rakastan kuitenkin myös lahjojen antamista. Niiden antamisesta ja myös saamisesta tulee hyvä olo, niin kauan kun ei ole paineita puolin ja toisin. Arjen keskellä lahjan antaminen on vielä parempaa. Parasta lahjojen antamisessa on saajan reaktio. Kun tiedät, että hän on tarvinnut jotain, tai pitkään haaveillut jostain ja nyt saa sen, tai kun yllätät hänet täysin omalla ideallasi ja huomaat myöhemmin kuinka suuri merkitys lahjalla oli hänelle. Mielestäni se on lahja puhtaimmillaan, kun ei odota itse takaisin mitään, vaan täydestä sydämestä haluaa antaa toiselle jotain, oli se sitten materiaa tai joku elämys.
Lapsuudessa meidän kuusen alla oli aina hirmuinen vuori paketteja. Pienen ja vähän isommankin lapsen paratiisi. Tulen sellaisesta perheestä, jossa lahjoja todellakin annettiin ja annetaan vieläkin. Toki tänä päivänä Luca on se, joka enimmäkseen niitä paketteja availee meillä jouluaattona. En koe, että materian paljous, olisi vaikuttanut minuun mitenkään erityisemmin ja jos on, niin enemmän siihen suuntaan, että ajattelen ettei kaikkea tarvitse olla. Haluan opettaa Lucalle rahan ja tavaran merkityksen. Tänään puhuttiin Lucan kanssa kodittomista (niitä kun näkyy täällä katukuvassa jonkun verran). Puhuttiin myös siitä, kuinka maapallolla on paljon lapsia, joilla ei ole edes sitä yhtä leikkiautoa, joilla voisivat leikkiä. Meidän vakkari leikkipaikan lähelle on tullut sellainen lahjakori, jonne voi lahjoittaa leluja vähävaraisille perheille/lapsille. Luca on tänään valinnut kaksi autoa, jotka hän vie huomenna lahjakoriin. Ei saa koskaan aliarviodia lapsen maailmaa ja lapsen ajatuksia. Tästäkin koskettavasta aiheesta meillä oli oikein hyvä keskustelu 4 -vuotiaan kanssa.
Postauksen ihanat kuvat ovat Gauharin mini Pop-Up shopista. Tutustuin brändiin alkusyksystä ja olettekin varmaan huomanneet täällä blogin puolella, kuinka paljon pidän heidän tuotteistaan. Ennen matkaani tänne, halusin kuvata tyylikkäästi toteutetun Pop-Upin, joka juuri oli tullut Urban A:han. Brändillä on niin ihania juttuja ja nimenomaan täydellisiä lahjaideoita ystävälle, perheelle, vaimolle, työkaverille tai vaikkapa lastenne opettajille. Mielestäni Gauharin tuotteet edustavat kauneutta, puhtautta, ajattomuutta ja vähän luksusta.
“Some gifts are big. Others are small. But the ones that come from the heart are the best gifts of all”
-Tinku Razoria
Tunnelmallista Joulun odotusta rakkaat.
ps. Rakkautta ei voi koskaan antaa liikaa 🙂
xx Didem
22 Responses
Tästä postauksesta tuli jotenkin tosi hyvä mieli! 🙂 ihanas kuulla, et blogailu (en tiiä onko toi oikee sana?) tuntuu susta edelleen hyvältä ja et ennen kaikkea teet ja työstät sitä niin kuin susta parhaimmalta tuntuu. Kaikkia kun ei voi mielyttää niin varmaan kovin moni lukija ei voi sanoa tykkäävänsä sun jokaikisestä postauksesta. Mulle riittää et tykkään useimmista, sekä sun tavasta ilmaista itseäsi blogin kautta. Oot niin pirteä lisä tusinablogien maailmassa.
Tsemppiä ja mukavaa syksyä sinne Suomeen! 🙂 xx
<3
Tee sellasia postauksia mitkä tuntuu siihen hetkeen sopivalta, välillä enemmän höpinää, välillä muotia, se on sun persoona joka kumminkin tuo ja pitää lukijoita 🙂
Toi kirppis/tapaaminen on kiva idea!
Ihana Didem <3 Mulle tuli niin hyvä fiilis, että vuorovaikutat lukijoiden kanssa ja näin nopeasti vielä, kuuntelet mitä he haluavat ja toteutat sen! Onnellisen näköisiä kuvia noi asukuvat ja ihana teksti. Tervetuloa Suomeen! 😉 Mun mielestä parhautta sun blogissa on ollut ehdottomasti ne pienet videopätkät missä höpöttelet, ihan vaikka olisit odottamassa bussia tms. Rentoudellaan ja sun asenteella ne erottaa sut muista blogeista. Niitä lisää!!
Olipas kiva kirjoitus, jossa samalla inspiroivat asukuvat! Juuri mitä tykkään lukea blogissasi. Kiitos!
Jostain syystä en pystynyt kommentoimaan Lontoon postaustasi. Aivan upeita kuvia. Itse asuin kymmenisen vuotta Chelseassa, off Kings Road. Juurikin siinä yhdessä kuvassa näkyneen Zadig & Voltaire kaupan lähellä. Siinä vieressä oleva Waitrose oli mun lähikauppa. Aivan ihanaa aikaa oli se! 🙂 Eli siis nautinnollista Lontoon aikaa siskollesi!
Ja tervetuloa pysyväisemmin Suomeen sinulle ja Lucalle. T. Myös paluumuuttaja
Ihanaa että kirjoitit pitkästä aikaa tällaisen postauksen! Pidän kovasti muoti- ja vaatejutuista mutta mielestäni lifestylepostauksesi ovat myös ihania ja tuovat blogiisi juuri sen oman suolan. Olen samoilla linjoilla muiden kanssa, mielestäni viime aikoina kun olet kirjoittanut vain muodista ja vaatteista blogistasi on kadonnut se tietynlainen lämpö minkä vuoksi blogiasi aloin joskus lukemaan. Mukavaa jos palaisit osittain takaisin rentoihin hassuttelupostauksiin muotihömpötyksien rinnalle.
Hyvää syksyä teidän perheelle ja keep up the good work girl! 🙂
Oi ihanaa, kun pitkästä aikaa tällästä postausta <3 Toki oon tykännyt viime aikoina olleista asukuva-postauksista, mutta tämä jotenkin erityisen kiva! Ja olisin todellakin kiinnostunut blogikirppiksestä/ sinun tapaamisesta:)
Hei,
Olipa kiva törmätä tänään Prismassa..ja että uskalsin moikata sua. Sunnuntai-lookkini kun ei ollut parhaasta päästä verrattuna sinuun 🙂 Ja hyvä, kun löysin tämän taas bloglovinin kautta. Täytyy myöntää, että on tullut luettua vähemmän. Kaipaan myös niitä sun höpötyksiä ja arkipäiväisiä juttuja. Toki muotoa jne. on myös kiva lukea, koska sulla on silmää kaikelle kauniille. Toivottavasti törmätään taas joskus täällä Riksussa. Mukavaa syksyn jatkoa sinulle! Ps. Luca on kyllä söpö pikkumies!
Ihana sinä<3
Eikö miehesi jää myös Suomeen ??
Ei jää
Hänen työt on ulkomailla. Mutta siis meillä jatkuu ihan sama arki kun aiemminkin..Talvet Jenkeissä. 🙂
Kiitoksia ihana mahtavista, tsemppaavista ja hurjan positiivisista kommenteista kaikille. Olette ihan parhaita ja haluan pian päästä tapaamaan kaikkia teitä. 🙂
Tällä viikollatarkoitus suunnitella sitä blogikirppistä, joten hope pääsen asap ilmoittamaan päivän ja ajan myös teille.
Aurinkoista päivää rakkaat!
Ihana Didem! Varmaan eka kommentti multa ikinä sulle! Sä vaikutat vaan niin ihanalta ihmiseltä ja ennen kaikkea aidolta ihmiseltä ja vaikka täällä on paljon just pinnallisia juttuja ja merkkilaukkuja ja ns. “lukuselämää” niin jotenkin vaikutat vaan niin maanläheiseltä.. Näytät todella elinvoimaiselta ja hehkut.. Mutta sun jutuista pätellen se hyvinvointi lähtee todella sisältä.. Sisäisestä tasapainosta ja pienistä asioista mitkä tekevät onnelliseksi.. Tarkoitan aamukahvi, aamupuuro, vastaantulevan hymy, lucan kanssa vietetyt hetket jne.. Tai tämä vain mun fiilis mikä välittynyt mulle.. Tai näin ainakin itse ajattelen onnellisuudesta.. Heh sekavaa! Mutta olet esikuva aitoudellasi ja rohkeudellasi, ja toivon sulle kaikea hyvää.. Pari kuukautta sitten näin sut itiksessä kiidit kamalaa vauhtia ohi ja kun menit uudestaan mun ohi huomasin vasta kaukaa harmitti olisin halunnut välittää nämä fiilikset kasvotusten sulle mutta ehkä seuraavalla kerralla.. ja jos en velä sanonut mullekkin tuli tosi hyvä ja jopa onnellinen fiilis tästä postauksesta! Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi.. Mukavaa maanantaita <3
Mun on pitanyt jo pitkaan kommentoida samaa. Sun blogissa parasta on sun ajatukset ja sun lifestylejutut. Muotikuvatkin on kivoja, mutta niista puuttuu syvyys eika sun persoona vality yhta hyvin kuin silloin kun annat ajatusten juosta blogiin. Takaisin oikea Didem!
Ihanaa Didem, Ihanaa! Blogikirppis olisi aivan mahtava!! Itse aivan varmasti tulossa jos ajankohta sopii. Ja olisi kiva taas katsella jotain sinun videoitasi(kuulumisista,asuista,ruoanlaitosta mistä vaan) jos niitä aina sillon tällön taas laittaisit. Ja oletko harkinnut snapchatin tekoa? Se olisi aivan mahtava tapa seurata sinun arkeasi, suosittelen!
Ihana posti, kauniit kuvat 🙂 Tykkään!
Olipa ihana lukee tää postaus! Tällaisilla aidoilla blogiteksteillä olet ainakin muhun alunperin tehnytkin vaikutuksen, joten kiva kun kirjoitit taas tällee “syvempiä” kuulumisia 🙂
VIHDOIN!! Mulla on jo pitkään ollu ajatuksessa kysyä että millon tulee sitä oikeata Didem tekstiä. Oon huomannu että sun blogi on muuttunu paljon ja todella vähäsanaiseksi. Mä itse tykkään siitä tyylistäsi kirjoittaa mitä blogin alkutaival oli. Miten teillä arki toimii jos M lähtee Sveitsiin? Näettekö viikonloppuisin vai menettekö vierailemaan aina toisinaan viikoksi sinne? Olisi myös ihanaa että pitäisit kirppis-huutista blogissa vaatteista/tavaroista niin että ne jotka asuu vaikkapa pohjpisessa pääsisivät osallistumaan. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta saapua tapaamiseen.
Ihana postaus Didem! Ensimmäistä kertaa ikinä kommentoin mihinkään blogiin,mutta nyt oli pakko!<3
Hömpöttely juttusi tuovat aivan oman särmän blogiisi ja se on suuri syy miksi blogiasi niin aktiivisesti seuraan. On ihanaa miten uskallat rohkeasti tuoda omat mielipiteesi esille blogissa ja olla oma itsesi. Olet myös saanut minut harkitsemaan blogin aloittamista. 😉
Ihanaa, kun kuuntelet ja avasit sanaisen arkkusi. 🙂 Kiitos siitä! Ihania kuvia!
Malla 😀 hahah…sanainen arkkuni on nyt auki joo..mua naurattaa tää. 😀
Have a good one beib!
xx
Moi !
Pakko myöntää, etten ollut huomannut blogin pinnalliseksi muuttumista kuin vasta nyt, kun asian otit puheeksi!
Aloin miettiä asiaa, ja totta! Koukutuin blogiisi aikoina, jolloin provosoit rohkeilla teksteilläsi ajatuksistasi, ja olen roikkunut mukana ihan vaan koska vaikutat erittäin symppikseltä ja aidolta ihmiseltä, jollainen jokaisen meistä tulisi tuntea, edes näin blogin välityksellä 🙂
JOTEN, tosi kiva, jos uskallat taas alkaa avata ajatuksiasi, sillä mm. tämän postauksen lukeminen sai hymyilemään 🙂
Kiitos, terkuin blogisi uskollinen lukija, oli sitten tekstejä tai kuvia 😉