DISCO PANTS

Photos by Janita Autio

Kirjoittelen täältä Stockan 6 kerroksen Hesburgerista. Olen juuri vetänyt vegetortillan ja juonut pahaa mustaa kahvia. Kahvi oli kyllä nyt niin ylimääräinen ja samalla havahdun siihen, että vedenjuonti on unohtunut koko päivänä. Ei ihme, että tähän aikaan alkaa aina päätä jomottaa, kun juon liian vähän vettä. Luca leikkii tyytyväisenä ja minä sen sijaan voin keskittyä tähän kirjoittamiseen. Meillä oli tänään mahtava kuvauspäivä Kristiinan kanssa. Mentiin Lapinlahden hylätyn sairaalan hoodeille kuvaamaan. Mikä mesta! Wau. Saatiin mahtavia syyskuvia mielettömän sään ja ympäristön vuoksi. Sinne mennään kyllä vielä uudestaan. Noin upeaa paikkaa voisi hyödyntää niin monella tapaa. En oikein osaa sanoa sen tämänhetkisestä toiminnasta sen enempää. Jotain siellä on, koska ihmisiä oli jonkun verran. Vaikka nyt alkaa kylmyys jo tuntumaan kuvatessa, niin on tää syksy ollut ihan mahtavaa aikaa. 

Kohtaamiset kaikenlaisten ihmisten kanssa on kyllä niin mahtava asia. Imen aina kaiken irti onnistuneista ja inspiroivista kohtaamisista. Huono alku päivälle voi yhtäkkiä tehdä täyskäännöksen ja päivä voi puhkea kukkaan niin pienestä asiasta. Minun päivääni paransi hurjasti Kristiinan jälleen näkeminen, kuvauslokaatio ja ne hetket kuin katsottiin kamerasta onnistuneita otoksia, raikas sää, kukkakaupan myyjä, joka muisti minut viime kerrasta, Polhemin aina niin iloinen ilmapiiri, uusi Gina Tricotin takki ja se fiilis kun asuni vaihtui yhtäkkiä uuteen asuun kesken sovituksen (mun teeppari sopikin hyvin yhteen mustan trikoohaameen ja maihareiden kanssa, voila) ja tajusin olevani hyvä äkillissä stailauksissa, pirteä Polarn O. Pyretin väki täällä Stockalla. Paljon kohtaamisia ja tapahtumia, jotka ohjaa ihmisen mieltä eri suuntiin.

Asiasta toiseen. Yhtä asiaa en voi ymmärrätää. Ollaan siis täällä Hesburgerin leikkipaikassa ja yksi äiti antaa lapsensa mennä aivan miten sattuu. En voi ymmärtää näitä äitejä, jotka antaa lapsensa riehuu ihan kuin jotkut eläimet leikkipaikassa, joka on täynnä muita lapsia. Pitkä jono liukumäkeen, niin tämän yhden lapsen äiti vain nauraa ja hymyilee omalleen, kun tämä yrittää kiivetä ylös liukumäkeä pitkin, samaan aikaan kun kuusi muuta lasta haluaisi laskea alas. Tätä tapahtui siis koko ajan ja olin näin lähellä, etten avaa suutani ja sano sille äidille jotain. Siis niin ärsyttävää, tiedättekö mitä tarkoitan? En ymmärrä niitä vanhempia, jotka eivät aseta minkäänlaisia sääntöjä lapsilleen. Ihan oikeasti!

Disco pantsit tulevat myyntiin 6 lokakuuta Lindexin myymälöihin. Berliinimunkit olivat liian makeat mun makuun, vaikka ne väkisellä halusinkin näihin kuviin. Ei tarvitse taas seuraavaan 10 vuoteen syödä niitä 😉

Ihanaa iltaa!

xx Didem

8 Responses

  1. Näyttäisin aivan sirkukselta karanneelta näiden housujen kanssa, mutta sulla ne toimii (mikä nyt ei toimisi)! 🙂 Jep, vaikka itselläni ei ole vielä lapsia, niin en myöskään voi ymmärtää vanhempia, jotka ei aseta rajoja tai opeta käytöstapoja lapsilleen. Etenkin julkisilla paikoilla täytyy ottaa muutkin huomioon…

  2. Vau mitkä pökät! Pitänee käydä sovittamassa, toivottavasti näyttäisi myös yhtä hyvältä mun päällä. 🙂 Mistä kenkäsi ovat? Ihanan rock! 

    Ja samaa ihmettelen usein esimerkiksi kaupassa kuinka lapset saavat juoksennella miten sattuu ja vanhemmat ei piittaa pätkääkään. Siinä kohtaa tekisi itse mieli mennä huomauttamaan, mutta en ole vielä kehdannut 😀 Ehdottomasti siis samaa mieltä siitä, että rajat tulee asettaa. Itselläni ei vielä ole lapsia, mutta paljon näitä asioita miettinyt.

    1. Kiitos 🙂

      Ei liian överit, kolahti mun makuun. Housuihin on olemassa myös samanlainen yläosa, mutta se olisi ollut mulle too much disco ball meininkii. No mun kengät on Zarasta vuosi sitten. Olen unohtanut laittaa vaateselostuksen postaukseen, sorry. 

      xx 

  3. Ihania kuvia, taas!
    Samaa mieltä tosta kasvatusasiasta. Tosin nyt, kun itselläni on erittäin villi 2-vuotias, niin ymmärrän myös vanhempia paremmin.. En siis niitä, jotka antavat lasten juosta päättöminä kanoina julkisilla paikoilla, vaan että lapsia on erilaisia eikä kaikkiin tepsi kiellot samalla tavalla kuin toisille. Oon välillä ihan helisemässä meidän ylienergisen poitsun kanssa, huoh -toivottavasti ikä tuo myös tottelevaisuutta tullessaan. Välillä varmaan vaikuttaa ettemme kasvata lasta lainkaan vaikka rakkaudella ja rajoilla yritämme kyllä…

    1. Sama juttu, minäkin ymmärrän vanhempia paljon paremmin, mutta väistämättä tulee niitä tilanteita jossa ihmettelen joidenkin meininkiä.

      Vanhemmuus on elämänikäinen tehtävä <3 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *