MUISTOJA

Kuvat Mona Salminen

MUAH by Sharon

Tulin eilen Riihimäeltä mukanani kasa vanhoja valokuva-albumeja ja kalentereita. Olen aina ollut kova kirjoittamaan ja laittamaan ajatuksiani ylös. Kirjoitin päiväkirjamaisiin kalentereihin kaikkea mahdollista Stabilo-tusseilla ja myös vihkot piti koristella värikkäiksi tarroja ja lehtileikkeitä myöten. Muistatteko esimerkiksi Sooda-kalenterit ja koulusta saadut Lukiokalenterit? Olen selaillut eilen ja tänään näitä vihkosia ja ysärimusa on soinut taustalla – mitä nostalgiaa! Niin siistiä, että olen säästänyt nämä. Minulla on vielä tällaisia konkreettisia muistoja jäljellä nuoruudesta. Olen nauranut niin paljon kaikille jutuille, jotka olen kirjoittanut ylös. Sitä kirjoitti ennen niin herkästi kaikkea mahdollista tunneskaalaa. Laitoin muun muassa ylös prosentuaalisia lukuja siitä millä todennäköisyydellä tulee olemaan ihastuksensa kanssa yhdessä tai kirjoitin tekstiviestejä ylös ihastuksiltani (päivämäärätkin löytyy). Toki vihkoissa oli myös liimattuna sen ajan muita ihastuksia niin kuin Josh Hartnett, Brad Pitt ja Hayden Christensen. Ig storysta löytyy materiaalia kalentereistani!

Tällä hetkellä blogini on se johon vuodatan ajatuksiani, tosin en niin avoimesti ja dramaattisesti, kuin nuorempana. Myös vanhoja valokuvia oli ihana selata. Tulen tekemään teille sellaisen vauvasta aikuisuuteen kuvapostauksen ensi vuonna, eli ensi viikolla 🙂 Muistelen usein lapsuuttani ja mietin miten onnellinen nuoruus minulla on ollut. Olen koittanut ottaa ilon irti jokaisesta hetkestä ja elää täysillä. Juuri täysillä eläminen on itselleni se tärkein motiivi, sillä ilman sitä alan oireilla enkä pysty olemaan oma itseni. En ole se, joka on mennyt sieltä mistä aita on matalin, mutta en ehkä myöskään ole se tyyppi, joka olisi aina tehnyt ne järkevimmät päätökset, vaan olen useimmiten mennyt tunne edellä. Kun päätän jotain, niin sit se on menoa.

Mietin mennyttä vuotta ja kaikkea mitä olen kokenut. Mieleeni pomppaavat siirtyminen Ellelle, joka on ollut työrintamalla todella merkittävä ja tärkeä muutos itselleni. Kohokohtiin kuuluivat myös kolmekymppiset ja yllätyssynttärini, joka oli ikimuistoinen ilta. Olen erittäin onnekas, kun minut on siunattu niin ihanilla ihmisillä. Muistan myös Köpiksen reissun äitini ja siskoni kanssa, joka oli todella rentouttava viikonloppu rakkaassa seurassa. Toivon, että seuraavasta vuodesta on tulossa vielä tapahtumarikkaampi ja työnpuolesta entistä menestyksekkäämpi. Tänään suunnitelmissa on ainakin uuden vuoden brunssi ja yhdet juhlat ystäväni luona.

Ihanaa uutta vuotta 2018!

xx Didem