Pohdiskelen tässä suhdettani kirjoihin. Hirveästi ei kirjoja kodistani löydy paitsi Artekin tarjoiluvaunun päällä lojuvat niin sanotut kahvipöytäkirjat, joissa on enimmäkseen vain kuvia. Tällaiset isot ja kovakantiset kirjat toimivat mielestäni todella kivoina sisustuselementteinä ja niitä on välillä kiva fiilistellä. Luca omistaa kuitenkin enemmän kirjoja kun minä, vaikka joitain vanhoja kirjojani on lapsuudenkodissani Riihimäellä. Minua ärsyttää tasaisin väliajoin se, kun en lue kirjoja käytännössä ollenkaan. Keskityn enemmänkin joko lehtien lukemiseen tai sitten tykkään katsoa mieluummin elokuvia. Olen aina ollut se, joka sekä kirjan, että elokuvan nähneenä, tykkään enemmän kirjan elokuva-versiosta. Olen visuaalinen ja minulla on vilkas mielikuvitus, jonka takia omaksun helpommin liikkuvan kuvan.
Viimeisin kirjasarja jonka olen lukenut on Fifty Shades -sarja. Minulla jäi kirjoista sellainen mielikuva, että mies on paljon vanhempi mitä elokuvassa näytettiin. Ymmärrän kyllä sen miten ihmiset haluavat luoda mielikuvansa itse kirjoja lukiessa, mutta itselleni riittää hyvin se, että joku muu tekee sen puolestani ja voin vain nauttia kokonaisuudesta. Nuorempana luin kirjoja enemmän mitä nyt. Luin silloin esimerkiksi koko Replica-nuortenkirjasarjan, johon kuuluu yli 20 kirjaa. Kirjat kertovat nuoresta Amy-nimisestä tytöstä, joka on kloonattu. Olen lisäksi lukenut kaikki Gossip Girlit ja katsonut koko sarjan tv:stä. Nyt kun aikuisiällä aloitan kirjan, minulla on usein vaikeuksia lukea niitä loppuun. Pidän kuitenkin eniten tositarinoista ja elämäkerroista, joissa pääsen tunnetasolla sisään jonkun ihmisen ajatuksiin ja heidän päänsisäisiin kamppailuihin. Minua kiinnostaa erityisesti sellaiset ihmiset, joilla on ollut rankkaa. Tällainen kirja on ollut esimerkiksi Nancy Spungenista eli Sex Pistols -yhtyeen basistin (Sid Vicious) ex-tyttöystävästä kertova elämäkerta. Nancylla oli rankka lapsuus oman mielenterveytensä kanssa sekä myöhemmin hänellä oli huumeongelma. Luin netistä, että tästä edesmenneestä pariskunnasta on tehty myös elokuva nimeltään ”Sid & Nancy”, joka täytyy etsiä jostain ja katsoa! Pidän toki myös kaikista rakkaustarinoista, joissa on onnellinen loppu – tietysti 🙂
En eläydy samalla tavalla kirjoissa, kun elokuvissa, musikaaleissa tai teatterissa. Rakastan sitä, kun mielikuvitukseni alkaa laukkaa ja hyppään ihan toiseen todellisuuteen. Monesti mietin sitä miten hyvin viihdyn pelkästään itseni kanssa. Se johtuu varmaankin juuri siitä, että tarvitsen välillä aikaa olla niin sanotusti omassa kuplassani. Se ei tarkoita sitä, etten miettisi yhtään sitä mitä ympärillä tapahtuu, mutta välillä haluan sulkea asioita oman pääni ulkopuolelle ja uppoutua omaan maailmaani, jossa viihdyn. Minkälainen suhde teillä on kirjoihin ja mitä mieltä olette äänikirjoista? Varsinkin, kun kirjoittaminen ja lukeminen kuuluvat vahvasti ammattiini, olisi hyvä, että lukisin kirjoja enemmän. Miten voisin saada rutiinia ja uutta intoa kirjojen lukemiseen? Löytyisikö teiltä vinkkejä hyvistä kirjoista?
8 Responses
Mä luen tosi paljon sekä kaunoa ja tietoa. Oon lukenut lapsesta saakka. Viime aikoina oon lopettanut kirjojen ostamisen ja lainaan niitä vaan kirjastosta. Jos saa mainostaa, niin mun toisesta instasta @kirjakasa löytyy kirja-arvosteluja. Se päivittyy aika harvoin, koska yritän viedä sinne vaan kaikki kiinnostavimmat 🙂
Hei, niin me ollaan erilaisia että minä taas yleensä aina tykkään kirjasta enemmän kuin elokuvasta, jos molemmat ovat samasta, mutta haluan kyllä nähdä suosikkikirjoistani tehdyt elokuvat! Itse olen ajatellut niin, että tykkään kun saan päässäni kuvitella kirjan maailman, elokuva tuntuu latteammalta sitten. Nancystä ja Huumeasema Zoosta on joskus ennenkin puhuttu,mutta tässä muutama suosikkini, mistä ajattelisin että voisit tykätä:Khaled Hosseini Tuhat loistavaa aurinkoa ja Leijapoika(eri kirjat siis), Jean P. Sasson Prinsessa-sarja, Geishan muistelmat, Lisa Seen kirjat esim. Shanghain tytöt…. ja onhan noita. Itseäni kiinnostaa elämänkerrat, eri maiden kulttuurista käsin kirjoitetut, eri aikakausilta kirjoitetut elämänmakuiset kirjat. Tykkään myös psykologisesta kirjallisuudesta, hetki sitten mainitsemasi Tunnelukko oli tuttu, ja sillä saralla ilmestyy nyt hirveää tahtia vaikka mitä. Vuorovaikutustaidoista, itsensä tuntemisesta tykkään myös lukea. Myös mietelauseet, opettavat sadut ja uusimpana olen löytänyt sanontoja, idiomeja, joita itsekin tulee viljeltyä, mistä ne oikein tulevat. Esim. kirja Päivä pulkassa, pyy pivossa. Itselläni on sellainen paha juttu nämä kirjat, että haluan hyvät, vaikuttavat kirjat itselleni kun minulla on niin huono muisti…. tässä auttaa paljon ensin kirjasto, mistä ihanuuksia löytää, ja voi punnita, haluanko tämän itselleni vai en. Nettikirjakauppoja on sitten joka lähtöön, ja nettiantikvariaatteja että vanhempiakin löytyy….Itselläni on kyllä sama, että enempi haluaisin lukea, lukuaikaa vie kyllä valitettavasti some ja muut katseltavat kanavat, vaikken ihan hirveästi katselekaan.
Niin, ja aivan mahtava kirja paljastui tyttäreni yläasteen pakollisena luettavasta kirjasta, Louis Sacharin Paahde. Olemme käyneet tytön kanssa hyviä filosofisia keskusteluja! Että hyviä kirjoja voi löytää yllättävistä paikoista! Ja Antoine De Saint-Exuperyn Pikku prinssi-tarinahan on aivan aivan mahtava!
Mun tuli myös luettua tuota Replica-sarjaa sekä muita nuortenkirjasarjoja, nykyään en juuri lue kirjoja. Ensimmäistä Fifty Shades -kirjaa aloitin lukemaan mutten jaksanut sitä sitten lukeakaan, selailin vain läpi. Välillä tulee mieleen kirjaideoita mitä voisi itse kirjoittaa mutta mikään idea ei ole tähän mennessä tuntunut tarpeeksi toteuttamisen arvoiselta.
Unohdin mainita että rakastan myös lukea runoja ❤️
Runoja kirjoitin joskus muutamia mutteivät ne ole enää tallessa.
Nyt on vielä pakko muutama kirjavinkki laittaa kun kysyit, hih! Mirja Tervon Huimaavat korot-luksuskenkien vaarallinen viehätys oli musta tosi hyvä, vähän erilainen, myyjän näkökulma, ja Chanelista jos tykkää niin Chanelin elämänkerta oli myös mielenkiintoinen.
Kiitos!! ????