Kuvat Angelina Ilmast
Kuvat
Kerroin tämän postauksen kirjoittamisesta muutamalle ihmiselle ennen julkaisua ja sain hyvin erilaisia argumentteja. Aihe on selkeästi sellainen, joka jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Kävin nimittäin ottamassa Botoxia ensimmäistä kertaa elämässäni, ja halusin kirjoittaa ajatuksistani aiheeseen liittyen.
Olen aina ollut luonnollisuuden puolestapuhuja, ja niin kuin tiedätte, käytän meikkiä hyvin harvoin ja ihailen arvokkaasti vanhenevia naisia. Ulkonäköni on kuitenkin työvälineeni ja haluan voida näyttää itsestäni parhaimmat puoleni. Omistan erittäin ilmeikkäät kasvot ja lisäksi matalan rasvaprosentin takia minulle tulee helposti juonteita. Juonteet ja rypyt kuuluvat elämään eivätkä ne häiritse minua yleisesti. Otsassani on kuitenkin jo pidemmän aikaa ollut syvempiä juonteita, jotka ovat tulleet esiin aina tiettyjen ilmeiden kohdalla. Olen ollut tästä tietoinen ja se on pistänyt minua silmään esimerkiksi kuvia selatessa. Minulla on itsellänikin ollut tiettyjä ennakkoluuloja liittyen pistoshoitoihin, sillä en ole perehtynyt asiaan. Olen huomannut, että kaikenlaiset botuliini- sekä täytehoidot ovat yleistyneet, mutta aihe on edelleen tabu. Ihmiset jotka näitä hoitoja ottavat ovat lähinnä peitelleet ja salailleet koko asiaa eivätkä usein myönnä ottaneensa kyseisiä hoitoja. Mielestäni aiheessa ei ole mitään häpeällistä ja halusinkin siksi kirjoittaa siitä blogiini.
Minulle luonnollisuus tarkoittaa sitä, että näyttää itseltään eikä lähde muokkaamaan omaa ulkonäköään muiden takia. Botoxin ottaminen on ollut täysin oma päätökseni ja olen perehtynyt aiheeseen. Kävin viime viikolla konsultaatiossa, jossa tarkasteltiin kasvojani ja ihon käyttäytymistä. Analyysi oli nopea, jonka jälkeen sain muutaman pistoksen otsaani. Tulokset näkyvät yleensä noin viikon päästä, jonka jälkeen nähdään paremmin miten kasvot reagoivat kyseiseen aineeseen. Kaikki meni erittäin hyvin, ja tällä viikolla otsaani pistettiin toistamiseen. Hoidon minulle teki lääkäri, joten olin turvallisissa käsissä. Olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen ja myös todella innostunut tästä kaikesta! Olen iloinen päätöksestäni ja toivon, että myös lukijani miettisivät asiaa avarakatseisesti. Kyseessä kun ei ole mikään muutos vaan pieni kosmeettinen korjaus. Ihmiset muokkaavat ulkonäköään jatkuvasti ja käyttävät nuorekkuuden korostamiseen valtavasti erilaisia keinoja rahasta tinkimättä. Botox on kuitenkin sellainen asia jota edelleen vieroksutaan ja pidetään lähinnä negatiivisena asiana. Itse en näe pistoshoitoja mitenkään erikoisena asiana. Ihminen altistuu jatkuvasti erilaisille vieraille aineille esimerkiksi kosmetiikan kautta. Harva varmaankaan tietää mitä kaikkea esimerkiksi huulipunat, huulivoiteet tai deodorantit sisältävät, mutta niissä käytetyt aineet joutuvat kehoihimme päivittäin. Tärkeintä on mielestäni ottaa asioista selvää, tiedostaa riskit ja ottaa itse vastuu omista päätöksistä. Halusin olla tämän aiheen kohdalla rehellinen, sillä en näe siinä mitään hävettävää. Olisi mielestäni tärkeää puhua rohkeammin näistä asioista, jotta niistä ei tulisi häpeällisiä ja arkoja aiheita puhua. Tuomitseminen ei ole kenenkään toisen asia, kun puhutaan omasta ulkonäöstä ja vapaudesta tehdä sille mitä haluaa.
Aloin pohtia sitä missä menee raja, kun puhutaan oman ulkonäön muokkaamisesta. Onko esimerkiksi hyväksyttävämpää muokata kuvistaan pois juonteita ja epätasaisuuksia ja luoda illuusio tällä tavalla vai käydä korjaamassa asia pistoksilla? Kuvien muokkaaminen on nimittäin erittäin yleistä tänä päivänä, ja harva ihminen jättää muokkaamisen kokonaan pois, kun puhutaan vaikuttajista ja ihmisistä, jotka työskentelevät esteettisyyden parissa. Ymmärrän kuitenkin ihmisiä, jotka näin tekevät, koska halutaan tuoda itsestä parhaimmat puolet esiin. Jokin häiritsevä finni tai juonne voi viedä huomiota niiltä asioilta, joita halutaan korostaa. On jokaisen oma asia mitä haluaa itsestään tuoda esille ja mitä piilottaa. Liputan kuitenkin edelleen sen puolesta, että jokainen voisi näyttää omalta itseltään ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Pienten yksityiskohtien korjaaminen on kuitenkin mielestäni eri asia, kun lähteä muuttamaan omaa ulkonäköä joksikin toiseksi. Toki ei tässäkään ole mitään väärää, kukin tyylillään!
Olisin erittäin kiitollinen, jos voisin saada teiltä kommetteja aiheeseen liittyen sekä asiallista keskustelua ja pohdintaa. Olisi kiva tietää mitä lukijani ovat mieltä pistoshoidoista ja onko joukossa ihmisiä jotka ovat näitä hoitoja ottaneet? Onko aihe mielestänne arka ja häpeällinen vai pitäisikö siitä puhua avoimemmin? Kiitos jo etukäteen ymmärryksestä aihetta kohtaan 🙂
22 Responses
Tästä postauksesta tuli jotenkin tosi hyvä mieli! 🙂 ihanas kuulla, et blogailu (en tiiä onko toi oikee sana?) tuntuu susta edelleen hyvältä ja et ennen kaikkea teet ja työstät sitä niin kuin susta parhaimmalta tuntuu. Kaikkia kun ei voi mielyttää niin varmaan kovin moni lukija ei voi sanoa tykkäävänsä sun jokaikisestä postauksesta. Mulle riittää et tykkään useimmista, sekä sun tavasta ilmaista itseäsi blogin kautta. Oot niin pirteä lisä tusinablogien maailmassa.
Tsemppiä ja mukavaa syksyä sinne Suomeen! 🙂 xx
<3
Tee sellasia postauksia mitkä tuntuu siihen hetkeen sopivalta, välillä enemmän höpinää, välillä muotia, se on sun persoona joka kumminkin tuo ja pitää lukijoita 🙂
Toi kirppis/tapaaminen on kiva idea!
Ihana Didem <3 Mulle tuli niin hyvä fiilis, että vuorovaikutat lukijoiden kanssa ja näin nopeasti vielä, kuuntelet mitä he haluavat ja toteutat sen! Onnellisen näköisiä kuvia noi asukuvat ja ihana teksti. Tervetuloa Suomeen! 😉 Mun mielestä parhautta sun blogissa on ollut ehdottomasti ne pienet videopätkät missä höpöttelet, ihan vaikka olisit odottamassa bussia tms. Rentoudellaan ja sun asenteella ne erottaa sut muista blogeista. Niitä lisää!!
Olipas kiva kirjoitus, jossa samalla inspiroivat asukuvat! Juuri mitä tykkään lukea blogissasi. Kiitos!
Jostain syystä en pystynyt kommentoimaan Lontoon postaustasi. Aivan upeita kuvia. Itse asuin kymmenisen vuotta Chelseassa, off Kings Road. Juurikin siinä yhdessä kuvassa näkyneen Zadig & Voltaire kaupan lähellä. Siinä vieressä oleva Waitrose oli mun lähikauppa. Aivan ihanaa aikaa oli se! 🙂 Eli siis nautinnollista Lontoon aikaa siskollesi!
Ja tervetuloa pysyväisemmin Suomeen sinulle ja Lucalle. T. Myös paluumuuttaja
Ihanaa että kirjoitit pitkästä aikaa tällaisen postauksen! Pidän kovasti muoti- ja vaatejutuista mutta mielestäni lifestylepostauksesi ovat myös ihania ja tuovat blogiisi juuri sen oman suolan. Olen samoilla linjoilla muiden kanssa, mielestäni viime aikoina kun olet kirjoittanut vain muodista ja vaatteista blogistasi on kadonnut se tietynlainen lämpö minkä vuoksi blogiasi aloin joskus lukemaan. Mukavaa jos palaisit osittain takaisin rentoihin hassuttelupostauksiin muotihömpötyksien rinnalle.
Hyvää syksyä teidän perheelle ja keep up the good work girl! 🙂
Oi ihanaa, kun pitkästä aikaa tällästä postausta <3 Toki oon tykännyt viime aikoina olleista asukuva-postauksista, mutta tämä jotenkin erityisen kiva! Ja olisin todellakin kiinnostunut blogikirppiksestä/ sinun tapaamisesta:)
Hei,
Olipa kiva törmätä tänään Prismassa..ja että uskalsin moikata sua. Sunnuntai-lookkini kun ei ollut parhaasta päästä verrattuna sinuun 🙂 Ja hyvä, kun löysin tämän taas bloglovinin kautta. Täytyy myöntää, että on tullut luettua vähemmän. Kaipaan myös niitä sun höpötyksiä ja arkipäiväisiä juttuja. Toki muotoa jne. on myös kiva lukea, koska sulla on silmää kaikelle kauniille. Toivottavasti törmätään taas joskus täällä Riksussa. Mukavaa syksyn jatkoa sinulle! Ps. Luca on kyllä söpö pikkumies!
Ihana sinä<3
Eikö miehesi jää myös Suomeen ??
Ei jää
Hänen työt on ulkomailla. Mutta siis meillä jatkuu ihan sama arki kun aiemminkin..Talvet Jenkeissä. 🙂
Kiitoksia ihana mahtavista, tsemppaavista ja hurjan positiivisista kommenteista kaikille. Olette ihan parhaita ja haluan pian päästä tapaamaan kaikkia teitä. 🙂
Tällä viikollatarkoitus suunnitella sitä blogikirppistä, joten hope pääsen asap ilmoittamaan päivän ja ajan myös teille.
Aurinkoista päivää rakkaat!
Ihana Didem! Varmaan eka kommentti multa ikinä sulle! Sä vaikutat vaan niin ihanalta ihmiseltä ja ennen kaikkea aidolta ihmiseltä ja vaikka täällä on paljon just pinnallisia juttuja ja merkkilaukkuja ja ns. “lukuselämää” niin jotenkin vaikutat vaan niin maanläheiseltä.. Näytät todella elinvoimaiselta ja hehkut.. Mutta sun jutuista pätellen se hyvinvointi lähtee todella sisältä.. Sisäisestä tasapainosta ja pienistä asioista mitkä tekevät onnelliseksi.. Tarkoitan aamukahvi, aamupuuro, vastaantulevan hymy, lucan kanssa vietetyt hetket jne.. Tai tämä vain mun fiilis mikä välittynyt mulle.. Tai näin ainakin itse ajattelen onnellisuudesta.. Heh sekavaa! Mutta olet esikuva aitoudellasi ja rohkeudellasi, ja toivon sulle kaikea hyvää.. Pari kuukautta sitten näin sut itiksessä kiidit kamalaa vauhtia ohi ja kun menit uudestaan mun ohi huomasin vasta kaukaa harmitti olisin halunnut välittää nämä fiilikset kasvotusten sulle mutta ehkä seuraavalla kerralla.. ja jos en velä sanonut mullekkin tuli tosi hyvä ja jopa onnellinen fiilis tästä postauksesta! Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi.. Mukavaa maanantaita <3
Mun on pitanyt jo pitkaan kommentoida samaa. Sun blogissa parasta on sun ajatukset ja sun lifestylejutut. Muotikuvatkin on kivoja, mutta niista puuttuu syvyys eika sun persoona vality yhta hyvin kuin silloin kun annat ajatusten juosta blogiin. Takaisin oikea Didem!
Ihanaa Didem, Ihanaa! Blogikirppis olisi aivan mahtava!! Itse aivan varmasti tulossa jos ajankohta sopii. Ja olisi kiva taas katsella jotain sinun videoitasi(kuulumisista,asuista,ruoanlaitosta mistä vaan) jos niitä aina sillon tällön taas laittaisit. Ja oletko harkinnut snapchatin tekoa? Se olisi aivan mahtava tapa seurata sinun arkeasi, suosittelen!
Ihana posti, kauniit kuvat 🙂 Tykkään!
Olipa ihana lukee tää postaus! Tällaisilla aidoilla blogiteksteillä olet ainakin muhun alunperin tehnytkin vaikutuksen, joten kiva kun kirjoitit taas tällee “syvempiä” kuulumisia 🙂
VIHDOIN!! Mulla on jo pitkään ollu ajatuksessa kysyä että millon tulee sitä oikeata Didem tekstiä. Oon huomannu että sun blogi on muuttunu paljon ja todella vähäsanaiseksi. Mä itse tykkään siitä tyylistäsi kirjoittaa mitä blogin alkutaival oli. Miten teillä arki toimii jos M lähtee Sveitsiin? Näettekö viikonloppuisin vai menettekö vierailemaan aina toisinaan viikoksi sinne? Olisi myös ihanaa että pitäisit kirppis-huutista blogissa vaatteista/tavaroista niin että ne jotka asuu vaikkapa pohjpisessa pääsisivät osallistumaan. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuutta saapua tapaamiseen.
Ihana postaus Didem! Ensimmäistä kertaa ikinä kommentoin mihinkään blogiin,mutta nyt oli pakko!<3
Hömpöttely juttusi tuovat aivan oman särmän blogiisi ja se on suuri syy miksi blogiasi niin aktiivisesti seuraan. On ihanaa miten uskallat rohkeasti tuoda omat mielipiteesi esille blogissa ja olla oma itsesi. Olet myös saanut minut harkitsemaan blogin aloittamista. 😉
Ihanaa, kun kuuntelet ja avasit sanaisen arkkusi. 🙂 Kiitos siitä! Ihania kuvia!
Malla 😀 hahah…sanainen arkkuni on nyt auki joo..mua naurattaa tää. 😀
Have a good one beib!
xx
Moi !
Pakko myöntää, etten ollut huomannut blogin pinnalliseksi muuttumista kuin vasta nyt, kun asian otit puheeksi!
Aloin miettiä asiaa, ja totta! Koukutuin blogiisi aikoina, jolloin provosoit rohkeilla teksteilläsi ajatuksistasi, ja olen roikkunut mukana ihan vaan koska vaikutat erittäin symppikseltä ja aidolta ihmiseltä, jollainen jokaisen meistä tulisi tuntea, edes näin blogin välityksellä 🙂
JOTEN, tosi kiva, jos uskallat taas alkaa avata ajatuksiasi, sillä mm. tämän postauksen lukeminen sai hymyilemään 🙂
Kiitos, terkuin blogisi uskollinen lukija, oli sitten tekstejä tai kuvia 😉