Viidentoista minuutin kuluttua meidän pitää nousta ja lähteä kävelemään kohti porttiamme. Terveisiä One worldin loungesta, jossa aika on vierähtänyt mukavasti. Minun piti aloittaa postaus paljon aikaisemmin, mutta päätin olla avaamatta konetta ja muistella mielessä meidän lomaamme täällä. Tykkään muistella ja minulla on hyvä muisti. Muistan erilaisia lomia ja asioita tosi hyvin yksityiskohtia ja tuoksuja myöten. Paras kamera onkin silmät ja parhaimmat muistot tulee ihan vain elämällä. Vähän haikea mieli lähteä kahdestaan Lucan kanssa kotiin. No, eiköhän siihenkin arkeen taas nopeasti totu. Ihminen, kun on sopeutuvainen kaikkeen 😉
Edessämme on yölento ja lennämme Oslon kautta. Odotan jopa lentoa. Aion ottaa lasin kuohuvaa, muokkaa kuvia, katsoo ainakin yhden elokuvan ja nukkua. Luca luultavasti nukahtaa heti kun päästään koneeseen.
Maailman kauneimmat auringonlaskut ovat kyllä täällä. Jättimäisen punainen aurinko laski horisontin taakse ajaessamme lentokentälle. Niin kaunista.
4 Responses
Ihania kuvia! Mistä toi sun valkoinen paita on?
Paita on Bikbokin 🙂 Se on ihana ja mukava päällä. Suosittelen.
Heips! Olin keikalla, itseasiassa viereisessä aitiossa sun kanssa! Hymyilin sulle nopeastikkin, mutta rohkeus ei riittäny sanoa mitään. Hymyilit kyllä lämpimästo takas. Näytit kauniilta! Oon itseasiassa se tyttö, joka laitteli sulle stailauksesta sähköpostii.
No heippa! Siis mullahan nousi jäätävä kuume tuon keikan jälkeen..kirjoitin just postauksenkin aiheesta. Mutta siis mitä mitä ?? Sä olet ollut siinä vieressä, etkä sanonut mitään..eikä. Olis ollut täydellinen hetki jutella. 🙂 Me kaikki tytöt kyllä nautittiin täysin rinnoin keikasta, kuten varmasti huomasit…hahah. Hei jatketaan juttua sähköpostitse. Hyvä kun kirjoitit! xx